torstai 16. huhtikuuta 2015

7 viikkoa

Hei pitkästä aikaa!

Olen ollut täällä nyt tasan seitsemän viikkoa ja sinä aikana olen saanut raapustettua huimat viisi blogipäivitystä. Viisi (5) se on aika surkea luku. Huomattavasti vähemmän kuin etukäteen ajattelin kirjoittavani. Sitä on niin helppo suunnitella etukäteen luovansa jotain matkapäiväkirjan tapaista kuvakirjaa, mutta todellisuus on toinen. Sen vähän vapaa-ajan mitä minulle on suotu, käytän huomattavasti mielummin muuhun kui koneen äärellä istumiseen.



Menneenä muutamana viikkona olen..

..saanut lasten- ja nuorten harjoitteluni päätökseen. Kovin positiivista palautetta minulla ei ole harjoittelupaikastani antaa. Olen samaan aikaan pettynyt ja tuohtunut koko jaksoon. Olen juuri tekemässä kokemuksistani reflektiota, joten ehkäpä voin sieltä kopioida muutaman pääkohdan tännekin.

..kasvattanut kärsivällisyyttäni. Odottaminen, se on täällä tullut tutuksi! "Hektine hesalaine" on joutunut oikeasti pysähtymään, useita kertoja ja lähes aina vasten tahtoaan. Mikään ei ole täällä nopeaa taikka näppärää. Paitsi luotijuna.

..matkustanut luotijunalla eli Taiwan High Speed Raililla kolmesti! Tuo nopea juna kulkee 300 kilometrin tuntivauhtia eli vauhdikasta menoa on. Kyyti on kivan tasaista ja junissa on aivan valtavan ihanasti jalkatilaa. Kallis, mutta erittäin mukava matkustusmuoto.

Teehuone paikassa, jonka nimen olen unohtanut.

..juonut Taiwanilaista vihreää teetä henkeäsalpaavissa maisemissa.

..ollut mukana ennätysmäärässä yhteiskuvia. Taiwnilaiset rakastavat selfieitä ja etenkin kohtaaminen minun kaltaiseni kummajaisen kanssa on ikuistettava, vaikka ei oltaisi kertaakaan puhuttu. Kummallista :D





..yhdessä muiden kanssa raapustellut toiveita suureen lyhtyyn, joka sitten lähetettiin ilmaan.

Kaunis koira Wulaissa.

..todennut, että kyllä eläimetön elämä on vain yksinkertaisesti köyhää ja surullista. Olen kokeillut täyttää omien rakkaiden kisujen ja vinttikoiran jättämää valtaisaa aukkoa sielussani, tutustumalla mm. viinakaupan kissaan, vaatekaupan hyllyllä pönöttäviin teacup-villakoiriin ja kaiken maailman vastaantuleviin karvaisiin (eläin)kavereihin. Ei auta. Omia on vaan ikävä, iso sellainen.


Jiantan mountain trailin huipulta

Daihu Park

Daan Forest Park


..reissaillut paljon yksikseni. Todella uutta, mutta virkistävää. Sisäinen erakkoni on tyydytetty.

..lomaillut.

..käynyt patikoimassa ja tutustumassa Taipein eri puistoalueisiin.



..saanut muutaman pienimuotoisen sydärin viereisellä vuorella patikoidessa. Ötökät ovat täällä aivan naurettavan suuria! Perhoset isompia kuin suomalaiset tiaiset, hämähäkit suurempia kuin kämmeneni ja ampiaiset... nekin pikkulinnun kokoisia. Hyönteisiä on paljon, ehkä liiaksikin. Väitän olevani suht hyvin karaistunut öttiäisten suhteen Suomessa, mutta täällä on vielä harjoittelemista.. ja paljon.

Taichung




..käynyt pyöräretkellä Taichungissa. 

..syönyt illallista Yangminshanin rinteellä ja ihastellut öisen Taipein valoja.

..tavannut uusia ihmisiä.

..valokuvannut enemmän kuin koskaan eläessäni.

Guandu Temple


..ihaillut temppeleitä. Ja samalla kummastellut uskontoa.

..alkanut tykätä bubble milk teasta. Enpä olisi itsestäni uskonut. Muutenkin minusta vanhasta kunnon suolaisen ystävästä on kuoritunut ensimäisen asteen sokerihiiri. Toivon, että tämä tosiaankin normalisoituu kun palaan Suomeen.

..leikkauttanut hiukseni lyhyiksi sairaalan kampaamossa. Okei tarkoitus oli suora olkapäille ulottuva malli, mutta sainkin A-linjaisen lyhyen polkan. Eipä haittaa, viihdyn tässä siltikin
erinomaisesti.

Kenting


..käynyt 5 päivän rantalomalla Taiwanin eteläkärjessä Kentingissä. Oli nätit hienohiekkaiset rannat, turkoosia vettä, hauskoja baariautoviritelmiä ja kivaa luontoa. Muuta positiivista sanottavaa ei sieltä ole. Kaikki oli ylihinnoiteltua, ruoka huonoa, kukaan ei puhunut sanaakaan englantia, ihmiset eivät olleet ystävällisiä eivätkä vieraanvaraisia kuten täällä Taipeissa. Ylipäätään paikkana hyvinkin mitäänsanomaton.



..nähnyt ihan oikean kilpikonnavauvan Kentingin rannalla! Muisto tuo yhä edelleen hymyn huulille.

..saanut kivan päivetyksen. 

..palanut vesisateessa. Edelleen päällimäisenä ajatuksena ftw. Enkä ollut ainoa, joten mun ekstravalkoista ihoani ei voida yksin syyttää tapahtuneesta.




.. tehnyt valtavasti erilaisia hienoja lintu-, kala- ja eläinbongauksia. Harmittaa, etten ole saanut niistä mitään järkevää kuvamateriaalia. Sisäinen pikkupartiolainen ja luontotyttö on ollut aivan haltioissaan.

Wulai

Wulai Falls


..käynyt päiväretkellä Wulaissa, joka vei sydämeni. Kaunis kylä, mystinen aito tunnelma ja huikeat maisemat. Sinne on päästävä uudestaan!

..kyllästynyt. Olen niin valtavan kyllästynyt siihen, etten voi käydä edes normaalitasoista keskustelua englanniksi täällä kenenkään kanssa, koska kukaan ei osaa kyseistä kieltä. Tai siltä tuntuu. Olen lopen kyllästynyt siihen miten epäkäytännöllisiltä ja joskus jopa (anteeksi sanavalintani) hönöiltä nämä ihmiset aina välillä täällä vaikuttavat. Aina on pakko vääntää ja kääntää yksinkertaisimmistakin asioista, eivätkä he silti tajua. Ja minä en tajua miten ei voi tajuta. En voi tajuta miksi kaikesta simppelistä ja järkevästäkin on tehtävä niin hankalaa? Ei auta kuin huokaista ja kohauttaa olkiaan. Kulttuurierot, siksihän tänne tulinkin.
Ensisijaisesti olen siis kyllästynyt näihin joihinkin ihmisiin täällä, valitettavasti. Toisena, olen kyllästynyt ruokaan. En ole aasialaisen ruuan paras ystävä noin muutenkaan, mutta tällä hetkellä tekisin mitä vaan puhtaasta rehellisestä suomalaisesta ruuasta, joka on tehty kunnollisista ja kotimaisista raaka-aineista. Kaurapuuro, kunnollinen salaatti ja lohi kera perunan.



..oppinut juomaan (Taiwanilaista) olutta. Jätin tämän viimeiseksi, onhan se nyt selkästi tärkein kaikista opeista mitä ulkomailla asustellessa voi saavuttaa.